Alkaen 4,20 €
Availability: Varastossa
Kirjovirkkaus on virkkaustekniikka, jossa kuviot syntyvät kiinteiden silmukoiden (joskus pylväiden) ja eriväristen lankojen avulla. Työ virkataan aina oikealta puolelta ja kuviolangat kuljetetaan silmukoiden sisällä, jolloin nurjalle ei synny lankajuoksuja.
Tekniikka on yksinkertainen, mutta siinä on otettava huomioon monta asiaa, jotta jälki olisi hyvää:
1. Virkkaukseen käytetään kiinteitä silmukoita (joskus pylväitä).
2. Silmukat virkataan edellisen kerroksen silmukoiden takareunaan.
3. Kaikki kerrokset virkataan työn oikealta puolelta. Mikäli työtä ei voida tehdä suljettuna virkkauksena sukanvarren tapaan, on kerroksen lopussa katkaistava langat ja aloitettava seuraava.
4. Kaikki kerroksella käytettävät langat virkataan silmukoiden sisään.
5. Jotta eriväriset langat eivät kiertyisi toisiinsa, otetaan lanka väriä vaihdettaessa joka toinen kerta eri puolelta.
6. Vaihdettaessa väriä menetellään seuraavasti:
- vedetään lanka edellisen kerroksen silmukan läpi, koukulla 2 lankaa
- otetaan uuden värinen lanka koukulle ja
- vedetään molempien koukulla olevien silmukoiden läpi
Virkkaa aloitusketjuksi mustalla langalla 4 ketjusilmukkaa (kjs) ja sulje renkaaksi 1 piilosilmukalla (ps).
1. krs: virkkaa renkaaseen 1 kjs ja 6 ks. Sulje krs 1 ps:lla alun kjs:aan. Jatka virkkaamista spiraalina eli siirry suoraan seuraavalle kerrokselle ja virkkaa ks:t aina edellisen kerroksen takareunaan. Kerroksen vaihtumiskohtaan kannattaa merkitä esim. hakaneulalla.
2. krs: virkkaa 2 ks jokaiseen silmukkaan = 12 ks.
3. krs: *1 ks, 2 ks seuraavaan silmukkaan*, toista *-* yhteensä 6 kertaa = 18 ks.
4. krs: *2 ks, 2 ks seuraavaan silmukkaan*, toista *-* yhteensä 6 kertaa = 24 s.
Jatka lisäyksiä tähän tapaan joka kerros, jolloin lisäysten väliin tulee aina 1 s lisää.
Kun kappaleen halkaisija on noin 23 cm ja työssä on 102 ks, jatka virkkausta ilman lisäyksiä 1 krs.
Aloita sivun virkkaaminen kirjovirkkauksena ruutupiirroksen 1. kerrokselta ja toista 6 s:n mallikerta 17 kertaa. Virkkaa ruutupiirroksen kerrokset 1-40.
Kun olet virkannut ruutupiirroksen kerroksen 40, jatka seuraavasti mustalla langalla: virkkaa *2 ks (ota silmukasta molemmat reunat, ei vain takareunaa), 4 kjs, jätä väliin 4 ks*, toista *-* koko kerros loppuun ja sulje krs 1 ps:lla kerroksen alkuun. Katkaise lanka ja pujota silmukan läpi. Päättele kaikki langanpäät.
Virkkaa kiristysnauhaksi kaksinkertaisella langalla (punainen ja valkoinen) n. 100 cm pitkä ketjusilmukkaketju. Pujota nauha yläreunan reikiin.
Leikkaa tupsuja varten molemmista väreistä 2 kpl noin 15 cm:n pituista langanpätkää. Aseta langat yhteen, taita kahtia ja vedä virkkuukoukun avulla lankakimpun taitettu pää nauhan pään läpi. Vedä hapsun avoin pää lenkin läpi ja kiristä.
Kirjovirkkaus on virkkaustekniikka, jossa kuviot syntyvät kiinteiden silmukoiden (joskus pylväiden) ja eriväristen lankojen avulla. Työ virkataan aina oikealta puolelta ja kuviolangat kuljetetaan silmukoiden sisällä, jolloin nurjalle ei synny lankajuoksuja.
Tekniikka on yksinkertainen, mutta siinä on otettava huomioon monta asiaa, jotta jälki olisi hyvää:
1. Virkkaukseen käytetään kiinteitä silmukoita (joskus pylväitä).
2. Silmukat virkataan edellisen kerroksen silmukoiden takareunaan.
3. Kaikki kerrokset virkataan työn oikealta puolelta. Mikäli työtä ei voida tehdä suljettuna virkkauksena sukanvarren tapaan, on kerroksen lopussa katkaistava langat ja aloitettava seuraava.
4. Kaikki kerroksella käytettävät langat virkataan silmukoiden sisään.
5. Jotta eriväriset langat eivät kiertyisi toisiinsa, otetaan lanka väriä vaihdettaessa joka toinen kerta eri puolelta.
6. Vaihdettaessa väriä menetellään seuraavasti:
- vedetään lanka edellisen kerroksen silmukan läpi, koukulla 2 lankaa
- otetaan uuden värinen lanka koukulle ja
- vedetään molempien koukulla olevien silmukoiden läpi
Virkkaa aloitusketjuksi mustalla langalla 4 ketjusilmukkaa (kjs) ja sulje renkaaksi 1 piilosilmukalla (ps).
1. krs: virkkaa renkaaseen 1 kjs ja 6 ks. Sulje krs 1 ps:lla alun kjs:aan. Jatka virkkaamista spiraalina eli siirry suoraan seuraavalle kerrokselle ja virkkaa ks:t aina edellisen kerroksen takareunaan. Kerroksen vaihtumiskohtaan kannattaa merkitä esim. hakaneulalla.
2. krs: virkkaa 2 ks jokaiseen silmukkaan = 12 ks.
3. krs: *1 ks, 2 ks seuraavaan silmukkaan*, toista *-* yhteensä 6 kertaa = 18 ks.
4. krs: *2 ks, 2 ks seuraavaan silmukkaan*, toista *-* yhteensä 6 kertaa = 24 s.
Jatka lisäyksiä tähän tapaan joka kerros, jolloin lisäysten väliin tulee aina 1 s lisää.
Kun kappaleen halkaisija on noin 23 cm ja työssä on 102 ks, jatka virkkausta ilman lisäyksiä 1 krs.
Aloita sivun virkkaaminen kirjovirkkauksena ruutupiirroksen 1. kerrokselta ja toista 6 s:n mallikerta 17 kertaa. Virkkaa ruutupiirroksen kerrokset 1-40.
Kun olet virkannut ruutupiirroksen kerroksen 40, jatka seuraavasti mustalla langalla: virkkaa *2 ks (ota silmukasta molemmat reunat, ei vain takareunaa), 4 kjs, jätä väliin 4 ks*, toista *-* koko kerros loppuun ja sulje krs 1 ps:lla kerroksen alkuun. Katkaise lanka ja pujota silmukan läpi. Päättele kaikki langanpäät.
Virkkaa kiristysnauhaksi kaksinkertaisella langalla (punainen ja valkoinen) n. 100 cm pitkä ketjusilmukkaketju. Pujota nauha yläreunan reikiin.
Leikkaa tupsuja varten molemmista väreistä 2 kpl noin 15 cm:n pituista langanpätkää. Aseta langat yhteen, taita kahtia ja vedä virkkuukoukun avulla lankakimpun taitettu pää nauhan pään läpi. Vedä hapsun avoin pää lenkin läpi ja kiristä.
Oletko juuri oppinut neulomaan, perustekniikatkin vielä vähän niin ja näin? Opitko koulussa alkeet, ja haluaisit jatkaa harrastusta? Aloita helpoista malleista.
Helpoissa neulemalleissa käytetään vain perustekniikoita: Oikeita ja nurjia silmukoita. Lisäksi silmukat on osattava luoda ja päättää. Neulominen voi tapahtua joko tasossa tai pyörönä. Ohjeissa käytetään helppoja peruskavennuksia, jotka toistuvat säännöllisesti. Suurimmassa osassa käytetään sileää neuletta tai ainaoikein-neuletta. Muita yksinkertaisia mallineuleita saattaa esiintyä, ja tällöin ne on yksityiskohtaisesti selitetty ohjeessa. Neuleissa voi olla erivärisiä raitoja, mutta ei vaikeampia värinvaihtoja tai kirjoneuletta.
Ohjeet ovat kirjallisia, eivätkä sisällä ruutupiirroksia. Ohjeissa ei käytetä lyhenteitä. Neuletiheydellä ei ole ratkaisevan suurta merkitystä neuleen onnistumiselle.
Tavallisimmat neulemallit ovat asusteita, kuten kaulahuiveja tai pipoja, sekä sisustusesineitä, kuten tyynynpäällisiä ja pannunalusia.
Ovatko perusteet jo hallussa? Haluaisitko kokeilla ensimmäistä sukkaasi, ehkä helppoja palmikoita tai kirjoneuletta? Tältä tasolta löydät jo paljon neulemalleja.
Tällä tasolla ohjeet voivat sisältää yksinkertaista kirjoneuletta, palmikoita ja pitsineuletta. Kirjoneuleissa toistokerrat ovat suhteellisen lyhyitä, palmikot ovat yksinkertaisia ja säännöllisiä (symmetrisiä) ja pitsineuleet helppoja sekä laajuudeltaan suhteellisen pieniä. Kirjoneuletta, palmikoita ja pitsiä neulotaan suorilla osuuksilla, ilman kaventamista. Kirjoneuleissa nurjan puolen langanjuoksut ovat lyhyitä, korkeintaan 3-4 silmukkaa. Ohjeisiin voi kuulua silmukoiden poimimista.
Myös helpot dominotekniikalla tai hirsimökkitekniikalla neulotut mallit sekä helpot koukkuamistyöt kuuluvat tälle tasolle.
Ohjeet voivat sisältää yksinkertaisia ruutupiirroksia. Mikäli erikoistekniikoita esiintyy, ne on selostettu yksityiskohtaisesti, joko sanallisesti tai esimerkiksi videoiden avulla. Ohjeissa voidaan myös ehdottaa ”oikoteitä”, eli helpompia tapoja päästä tiettyyn tulokseen verrattuna ohjeessa kuvattuun.
Ns. perussukat, joissa on kantatilkku tai jälkikäteen neulottu kantapää, kuuluvat tälle tasolle. Samoin esimerkiksi aukkopeukalolapaset. Myös puseroita on paljon, etenkin raglanhihallisia puseroita ja kaarrokepuseroita.
Neulotko jo säännöllisesti? Ovatko lyhenteet, ruutupiirrokset ja ohjeiden seuraaminen jo toinen luontosi? Kaipaatko haastetta neulomiseen, etkä hätäänny, vaikka homma menisi purkamiseksikin?
Tällä tasolla ohjeissa käytetään jo erikoisempiakin tekniikoita, kuten yksinkertaisia lyhennettyjä kerroksia. Samassa ohjeessa voi esiintyä sekä palmikoita että pitsineuletta. Tekniikkana voidaan käyttää looppausta tai esimerkiksi konttineuletta. Ohjeissa voi myös olla kaksiväristä patenttineuletta. Ohjeet vaativat edistyneempää hahmotuskykyä sekä kykyä lukea neulepintaa. Myös pitsineuleet ovat haastavampia, mutta tällä tasolla pitsin neulominen tapahtuu edelleen vain työn toiselta puolelta. Intarsianeuletta voi esiintyä, mutta tällä tasolla vielä yksinkertaisesti ja symmetrisesti.
Tämän tason ohjeissa voi esiintyä useita samanaikaisia vaiheita rinnakkain, esimerkiksi puseroissa kädenteiden kavennus palmikkokuvioon tai pääntien ja kädentien samanaikainen muotoilu. Puseroissa hihan mallit voivat olla tarkemmin muotoiltuja.
Tällä tasolla on suuri osa neulepuseroista. Myös muut lapaset kuin kiilapeukalolapaset ovat täällä, sekä looppaamalla neulotut mallit ja varpaasta varteen neulotut sukat.
Telkkari kiinni ja muut häiriötekijät minimiin. Nyt vaaditaan neulojalta keskittymistä. Vaikka itse tekniikoita ei tällä tasolla ole paljon lisää, ns. liikkuvien osien määrä kasvaa. Täällä vaaditaan taitoa, hahmotuskykyä ja – taas kerran – keskittymistä.
Tälle tasolle olemme tuoneet haastavammat intarsianeuleet, mukaan lukien intarsia suljettuna neuleena. Myös patenttineuleet, joissa on kavennuksia ja/tai palmikoita kuuluvat tänne. Kerroksen aloituskohta saattaa vaihdella työn kulun aikana. Pitsiä tai palmikkoa saatetaan neuloa myös nurjalta puolelta. Tälle tasolle olemme myös säästäneet ns. steekkaamista vaativat neuleet. Steekkaaminen ei itsessään ole vaikeaa, mutta vaatii itsevarmuutta ja hermoja.
Ohjeet voivat sisältää myös vaikeimpia työvaiheita, ja vaatia sekä kirjallisten ohjeiden ja ruutupiirrosten samanaikaista, jatkuvaa seuraamista. Neuletiheys voi vaihdella ohjeen eri vaiheissa.
Tämän tasoisissa neulemalleissa on usein runsaasti yksityiskohtia, ja niissä yhdistetään useita eri tekniikoita. Töiden koko ei ole ratkaiseva, vaan ennemminkin ohjeen vaativuus (ja virheiden riski).
Neuleohje perustuu ohjeessa annettuun neuletiheyteen ja on tärkeää, että neulot ensin mallitilkun ohjeen mallineuleella ja tarkistat, että neuletiheys on sama kuin ohjeessa. Jos tiheytesi poikkeaa ohjeen tiheydestä, tuotteestakin tulee erikokoinen kuin ohjeessa.
Neulo aluksi mallitilkku. Käytä tilkun valmistamiseen lankaa, puikkoja ja mallineuletta, jota aiot käyttää varsinaisessa neuletyössä. Tee tilkusta niin leveä ja korkea, että voit mitata silmukat ja kerrokset 10 cm:n alalta. Neulaa mallitilkku tasaiselle alustalle ja höyrytä kevyesti. Rajaa tilkusta 10 cm leveyssuunnassa ja 10 cm korkeussuunnassa esim. nuppineuloin. Laske silmukka- ja kerrosmäärät. Kun mittaat neuletiheyttä joustin- tai patenttineuleesta, venytä tilkkua hieman laskiessasi. Näin neuletyöstä ei tule liian suuri.
Jos tilkkusi neuletiheys ei täsmää neuleohjeen tiheyden kanssa, voit muuttaa sitä vaihtamalla puikkokokoa. Jos tilkussasi on liian vähän silmukoita / 10 cm eli neule on liian löysää, vaihda työhön pienemmät puikot. Jos taas tilkussasi on liian paljon silmukoita / 10 cm, neuleesi on liian tiukkaa ja tarvitset suuremmat puikot. Neulo aina uusi tilkku varmistaaksesi oikean tiheyden ja näin oikean kokoisen lopputuloksen. Huomioi, että lankaa vaihtaessasi ohjeessa annettu langanmenekki voi muuttua.