Novita 7 Veljestä Napapiiri -lanka yhteistyössä WWF:n kanssa

90-vuottaan juhliva Novita lahjoittaa jokaisesta myydystä Novita 7 Veljestä Napapiiri –lankakerästä 10 senttiä WWF:n työlle arktisen luonnon suojelemiseksi.

”Olemme todella iloisia yhteistyöstä, tällä tavoin pystymme osallistumaan ja tukemaan vastuullista toimintaa, mikä on yksi Novitan tärkeimmistä arvoista. Suomen luonto on tuotteittemme inspiraation lähde. Haluamme tukea suomalaisen luonnon monimuotoisuutta ja hyvinvointia sekä luontomme uhanalaisten arktisten eläinten suojelua. Suomessa on vahva neulomisen kulttuuri ja neulomme todennäköisesti eniten maailmassa asukasta kohden laskettuna. Valitsemalla Novita 7 Veljestä Napapiiri -langan, voi tukea WWF:n työtä arktisen luonnon ja ilmaston suojelemiseksi.”
- Toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen, Novita

Kuva: Mervi Kunnasranta / WWF

Naali eli napakettu (Vulpes lagopus) elää arktisilla seuduilla kautta pohjoisen pallonpuoliskon. Vaikka koko maailman mittakaavassa naali ei ole häviämässä, Suomessa laji on ollut jo pitkään ahdingossa. Tavoitteenamme on palauttaa naali pysyvästi Suomen luontoon.

Kuva: Dmitry Deshevykh / WWF

Jääkarhu (Ursus Maritimus) on suurin maalla elävä lihansyöjä. Jääkarhu käyttää jopa puolet ajastaan ravinnon hankkimiseen, mutta usein huonolla menestyksellä – alle kaksi prosenttia sen saalistusyrityksistä tuottaa tulosta. Ilmastonmuutos on tälle ainutlaatuiselle eläimelle iso riski, sillä sen ravinnonhankinta vaikeutuu entisestään jääpeitteen huvetessa.

Kuva: Debra Garside / WWF

Taimen eli meritaimen ja järvitaimen (Salmo trutta) ovat erittäin uhanalaisia. Vesien pilaantuminen, jokien patoaminen ja liiallinen kalastus ovat karsineet taimenkantoja jo vuosikymmenten ajan. Suomen meritaimenkannat ovat Itämeren alueen kannoista kaikista uhatuimpia, ja meritaimen on todellisessa vaarassa kadota vesistämme. Tilannetta tulee parantaa tehostamalla kalastuksen säätelyä ja kunnostamalla puroja ja jokia meritaimenen lisääntymisalueiksi.Järvien säätelemättömän verkkopyynnin ja kutupaikkojen vähentymisen seurauksena myös järvitaimen alkaa olla lähes kokonaan istutusten varassa.

Kuva: Shutterstock

 

Saimaannorppia elää vain Suomessa. Jos norppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Siksi meille suomalaisille onkin kunnia-asia pelastaa norppa sukupuutolta. Saimaannorppia arvioidaan olevan nykyisin noin 380. Voit tutustua tunnistettuihin yksilöihin WWF:n Norppagalleriassa.

Kuva: Mervi Kunnasranta / WWF

Tanakkarakenteinen ahma (Gulo gulo) on suurin näätäeläimemme. Ahma on Suomessa erittäin uhanalainen, ahmakannan arvioidaan olevan noin 220–250 yksilöä. Ahma elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä ja tundravyöhykkeellä ympäri pohjoisen pallonpuoliskon. Salametsästys on Suomen rauhoitetun ahmakannan ylivoimaisesti suurin uhka. Ahmoja tapetaan laittomasti ennen kaikkea niiden porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen takia. Talvien lämpeneminen on lumipesiä tekevälle ahmalle uhka. Lumipeitteen huvetessa ahma joutuu vetäytymään yhä pohjoisemmaksi.

Kuva: Staffan Widstrand / WWF