Vuonna 1928 perustettu perheyritys Novita täytti vuonna 2018 kunnioitettavat 90 vuotta. Vaikka trendit ja tyylisuunnat ovat vuosien saatossa vaihdelleet, on tahto käsityötaitojen ja inspiraation vaalimiseen ollut vahva perustamisvuosista saakka. 

Suomen ensimmäinen kampalankakehräämö

Novita sai alkunsa kun Ernst Gylfe perusti Suomen ensimmäisen kampalankakeh­räämön vuonna 1928 tavoitteenaan vapauttaa villassa piilevä poten­tiaali. Pistelevään karstalankaan kyllästynyt kansa otti välittömästi avosylin vastaan uuden, miellyttävän lankalaadun. Samanaikaisesti myös oivallettiin, että langan oheen tarvitaan neuleohjeita, inspiraatiota ja työvälineitä.

Kuvitus Virkkaus- ja neuletyöt -julkaisusta

Lehti lankamyynnin tukena

Novitan perustamisvuonna 1928 toimittaja Lempi Torppa kirjoitti Virkkaus- ja Neuletyöt –nimisessä julkaisussa seuraavasti:

”Elämme niillä leveysasteilla, missä ulkonainen luonto tarjoaa niukalti lämpöä ja värejä. Noin kolme neljännestä vuodesta saamme olla erikoisesti varustautuneita vilua ja viimoja vastaan. Näissä oloissa ovat koti ja vaatetus ihmisille monin verroin enemmän kuin eteläisimmissä maissa”.

Toimittaja jatkaa kirjoituksessaan siitä, miten tärkeää on luoda näppärille käsille ja aivoille neule- ja virkkausmalleja juuri pohjoismaiseen makuun. Hän korostaa tarkkojen kuvien ja luotettavien ohjeiden merkitystä, ja miten niissä on huomioitu muodin vaihtelut.

Edelleen tänä päivänä me Novita-lehden toimituksessa voimme pitää noita samoja ajatuksia johtotähtenämme. Novitan vuosia kestäneen suosion salaisuus lienee käsityöharrastajan kuunteleminen ja ajassa oleminen.

Siinä missä 20- ja 30-luvuilla kerrottiin lehdessä siitä, miten saa talousrahansa riittämään, annetaan 2000-luvulla jämälankavinkkejä. Tai kun neulojan hyvinvointia edistettiin opastamalla oikeaa neulomisasentoa 20-luvulla, Novita-lehti vinkkaa keväällä 2018 miten vuoden voi startata energisellä smoothiella.

 

Muodin vuosikymmenet

Sotavuosina Novitan kehräämöstä loppui raaka-aine, mutta ketään ei lomautettu, sen sijaan työntekijät neuloivat villasukkia läm­mittämään suomalaissotilaiden jalkoja. Sotien jälkeen oli pulaa muun muassa vaatteista, mutta vil­laa riitti. Niinpä kutimet kävivät tiheään tahtiin joka talossa. Kotia somistettiin neulotuin tyynyin, lakanoita ja pyyhkeitä kirjottiin sekä käytännöllisiä, villaisia urheilusukkia- ja lapasia suosittiin.

50- ja 60-luvuilla naisen vartalon muodot saivat näkyä, ja muodissa suosittiin istuvia jakkuja, hameita, mekkoja sekä lyhyitä pikku puseroita. Lankoihin tuli luonnonraaka-aineiden villan, puuvilla ja silkin rinnalle nylon. 70-luvulla sekoitelangat yleistyivät ja lankojen koostumukset alkoivat monipuolistua kuten neule- ja virkkaustrendikin. 80- ja 90-luvuilla kaiken piti olla suurta ja näyttävää niin langoissa kuin neulemalleissakin. Luksusta ja näyttävyyttä ihannoitiin; langat olivat paksuja, pörröisiä ja useimmiten niissä oli lisäksi efektejä kuten lurexia.

 

Luonnollisuus ja persoonallisuus suosiossa

Tämän päivän Novita-lehdessä suositaan luonnollisuutta ja sama pätee lankavalikoimaan. Suomalaisten suosituimmat langat ovat harmaan eri sävyjä sekä sesongeittain vaihtuvia 7 Veljestä tai Nalle –tuoteperheiden uusimpia printtilankoja.

Tänä päivänä trendit ja ilmiöt näkyvät niin lanka- kuin neulemallistojenkin taustalla, mutta ne siivittyvät jokaisen oman maun ja tyylin mukaan. Siinä missä ennen neuloen tai virkaten pyrittiin toteuttamaan valmisvaateteollisuuden luomaa trendi-ilmiötä, tehdään nykyään oman näköisiä, persoonallisia vaatteita samalla rentoutuen rakkaan harrastuksen parissa. 

Seuraava artikkeli: