Novita lahjoittaa lankoja muutaman kerran vuodessa hyväntekeväisyyskohteisiin, keväällä 2019 yksi kohteista oli NiceHearts ry:n WahvaNainen -toiminta. Kävimme tutustumassa heidän toimintaansa Vantaan toimipisteessä.

NiceHearts ry on vuonna 2001 perustettu tyttö- ja naistoimintaa tuottava yhdistys, jonka tavoitteena on mahdollistaa, että tytöt ja naiset ja sellaisiksi itsensä kokevat löytävät oman paikkansa yhteiskunnassa sen tasa-arvoisina ja yhdenvertaisina jäseninä. WahvaNainen -toimintamalli tarjoaa eri kulttuuritaustoista tuleville naisille ryhmätoimintaa ja kokonaisvaltaista palveluohjausta arjen haasteisiin.

WahvaNainen tukee naisten suomen kielen taitoa järjestämällä avointa ryhmätoimintaa, jossa tehdään esimerkiksi käsitöitä.

WahvaNainen tapaamisessa saimme kuulla sekä nähdä eri kulttuurien käsityöperinteitä. Afganistanista kotoisin oleva Soraya näytti miten hänellä on tapana neuloa sormikas, aloittaen ensin peukalosta ja muista sormista jatkaen kämmenosaan eli juuri toisinpäin kuin Suomessa on totuttu sormikas neulomaan.

Taitava neuloja Soraya kertoi meille käsityötaustastaan. Koulussa ei ollut käsityöopetusta opetussuunnitelman mukaan, vaan pääasia oli, että kunhan tekee jotain. Opettajalla ei ollut valmiita ideoita tai ohjeita ja tarvikkeet piti tuoda itse. Toisinaan käsityötunnilla oli neula mukana, toisinaan lanka kotona, näin saattoi mennä koko lukukausi eikä "työ" edistynyt yhtään. Lopuksi opettaja pyysi oppilasta tuomaan jonkun käsityön kotoa, mutta se saattoi olla vaikka äidin tai siskon tekemä, jotta pääsi kurssista läpi. Koulussa neulomista tärkeämpänä pidettiin sitä, että oppilas oppii kirjomaan ja käyttämään ompelukonetta. Ensin aloitettiin ompelemaan pikku liinaa, opeteltiin erilaisia kirjailutekniikoita, ja tehtiin erilaisia pöytäliinoja. Myös vaatteiden valmistus ja ompelu koettiin tärkeäksi. Koulussa opettajalla ei ollut koulutusta, eikä koulussa ei saanut näitä oppeja mitä naiset nyt osaavat tehdä. Käsityöperinne opitaan vanhemmilta ja isovanhemmilta. Käsityötaidot ovat hyvin paljon suullisen tiedon varassa myös siksi, että monet ovat luku ja kirjoitustaidottomia.